YMCA Tampereen maksuttomat koripallon minikurssit ja uusi summer basketball -kokeilu lapsille on herättänyt suurta kiinnostusta Tampereella. Toiminnan mahdollistaa Saarioisten lahjoittama 2000 euron stipendi Olympiakomitean Lasten Liike -toimintaan.
Kesän kynnyksellä monessa perheessä mietitään, missä lapset viettävät aikaa koulujen kesälomien aikana. Tampereen YMCAssa päätettiin kokeilla alueellista kesäkoristoimintaa.
– Olemme vetäneet kesäkorista aiemminkin Tampereen keskustassa, mutta stipendin ansiosta pääsemme laajentamaan matalan kynnyksen kesäkoristoimintaa neljälle Tampereen asuinalueelle keskustan ulkopuolella. Osa stipendistä menee lyhentämättömänä kolmen kerran minikurssin järjestämiseen toukokuussa, kertoo YMCA Tampereen lajipäällikkö Miia Lindström.
Lindström yllättyi koripallon vetovoimasta.
– Toukokuun minikursseille tuli tosi paljon ilmoittautuneita. Niinpä päätimme vastata kysyntään pilotoimalla alueellista kesäkoristoimintaa. Halusimme viedä kesätoiminnan sellaisille alueille, joilla ei ole aiemmin ollut koripallotarjontaa. Koripallo sopii hyvin kesälajiksi, koska koulujen pihoilta löytyy yleensä koristelineet.
”Urheilu on turvallinen ympäristö epäonnistua”
Kesäkoristoiminta on tähdätty esikouluikäisistä 5.-luokkalaisille.
– YMCA Tampereen arvojen mukaista on liikuttaa lapsia pienestä asti. Kesällä osa lapsista viettää paljon aikaa yksin kotona ilman vanhempien läsnäoloa. Lapsia uhkaa tylsistyminen. On tärkeää, että pääsemme tarjoamaan 2 kertaa viikossa mielekästä harrastustoimintaa lähellä kotia.
Lindström uskoo, että harrastustoiminnalla on suuri merkitys lapsen kokonaishyvinvoinnille.
– Kesäkoriksessa harjoitellaan motorisia perustaitoja ja pyritään herättämään lapsen sisäinen kiinnostus ja motivaatio liikkumiseen. Liikkuminen on tärkeää lapsen fyysisen kehityksen kannalta. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että lapsi kokee kuuluvansa johonkin ryhmään. Koripallo opettaa ryhmässä toimimista, mikä on tärkeää esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä.
Lindström on huomannut työssään, että lasten epävarmuus on lisääntynyt.
– Jopa 5-vuotiaat lapset sanovat entistä herkemmin, että eivät halua osallistua, koska eivät osaa. Olen joutunut korostamaan, että ryhmä on tarkoitettu nimenomaan niille, jotka eivät osaa.
– Koripalloa on sanottu maailman vaikeimmaksi urheilulajiksi. Siinä epäonnistuu paljon useammin kuin onnistuu. Tulee huono syöttö, ohiheittoja, levypallo kaverille. Lisäksi tuomari viheltää kaikki epäonnistumiset. Koripallossa joutuu pakostakin sietämään epäonnistumista. Siinä oppii huomaamaan, ettei epäonnistuminen olekaan maailmanloppu, vaan peli jatkuu ja pitää olla valmis seuraavaan tilanteeseen. Pettymyksen sieto on osa tunnetaitojen hallintaa, joka jokainen tarvitsee elämässään.
– Koripallo opettaa lapsille myös keskittymiskykyä ja sinnikkyyttä harjoitella ja toistaa asioita, mikä on urheilutaitojen perusta. Somemaailma, jossa lapset elävät, näyttää vain onnistuneita temppuja eikä niitä tuhansia toistoja, joita onnistuminen vaatii. Siksi lapsia on joskus vaikea motivoida tekemään samoja asioita yhä uudestaan.
Lindström on kiitollinen Lasten Liike -stipendin antamasta mahdollisuudesta laajentaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa.
– Tuki Lasten Liikkeelle on äärettömän arvokas asia. Sen ansiosta voimme palkata ryhmien vetäjiksi liikunnan ja kasvatuksen ammattilaisia, jotka voivat vetää ryhmiä päiväsaikaan eikä vain iltaisin muiden töiden jälkeen. Tuen ansiosta pystymme varmistamaan, että lapsella on turvallinen paikka harjoitella ryhmässä olemista, pelisääntöjen noudattamista, yrittämistä ja epäonnistumisen sietoa – taitoja, jotka turvaavat lapsen kokonaishyvinvointia, Lindström tiivistää.
Lisätietoja:
Suomen Olympiakomitea: liiketoimintajohtaja Mikko Selin, 050 5967086
Saarioinen: Tia Yrjölä, johtaja markkinointi ja viestintä, Saarioinen Oy, puh. 050 593 2168
Saarioinen on tehnyt suomalaisten lempiruoat jo yli 65 vuoden ajan. Saarioinen on suomalainen perheyritys ja johtava valmisruokatalo n. 270 miljoonan euron liikevaihdolla. Saarioinen kotoisin Kangasalan Sahalahdelta, Saarioisten Kartanosta. Tämän lisäksi Saarioisten herkullista ruokaa tehdään Valkeakoskella ja Huittisissa sekä Viron Raplassa yhteensä noin 1 200 saarioislaisen voimin. Saarioinen vaalii perinteitä ja kehittää samalla jatkuvasti uutta yhdessä suomalaisten kanssa. Äitien tekemää ruokaa vuodesta 1957.